Aivoväsymys vs. kehoväsymys – mistä ne erottaa?
Väsymys saattaa olla sinulle liiankin tuttua, mutta oletko kuullut aivo- ja kehoväsymyksestä?
Tutkimuksissa on todettu, että kognitiivinen (eli tiedonkäsittelyyn liittyvä) väsymys aktivoi aivojen etuotsalohkoa eri tavalla kuin fyysinen väsymys.
Haluamme auttaa sinua erottamaan aivoväsymyksen ja kehoväsymyksen toisistaan, jolloin osaat valita kuhunkin hetkeen toimivimmat tavat palautua – ja jaksat paremmin!
21.11.2025
Mitä on aivoväsymys?
👉🏻 Aivoväsymys (kognitiivinen väsymys) on tyypillinen tietotyön eli paljon ajattelua, päätöksentekoa, oppimista, muistamista ja ylipäänsä tiedon prosessointia vaativan työn seuralainen. Aivoväsymystä pahentavat jatkuva tietotulva, multitaskaus, keskeytykset, rajattomuus, huolet ja ylipäänsä se, että päivässä on liian vähän “aistityhjää” aikaa.
Aivoväsymys tuntuu siltä, että pää käy ylikierroksilla, ja sinulla saattaa olla monia päällekkäisiä, poukkoilevia ajatuksia samaan aikaan. Mieli on levoton, eikä ajatuslaukka rauhoitu nukkumaan mennessäkään. Aivoväsymys voi ilmetä myös aivosumuna, jolloin ajatus ei kulje normaaliin tapaan, muisti pätkii ja on keskittymisvaikeuksia. Jatkuva aivoväsymys on äärimmäisen kuluttavaa ja saattaa johtaa loppuunpalamiseen.
Aivoväsynyt ihminen haluaisi olla omissa oloissa ja välttää ärsykkeitä eli lepuuttaa aivoja – pahimmillaan saattaa tuntua siltä että vielä yksikin vaatimus tai asia ”to do” -listalle voi ”katkaista kamelin selän”. Tällöin kannattaa huolehtia siitä, että saa omaa aikaa. Osalla ihmisistä toimii hyvin ajatusten nollaus kehollisesti – hyvän treenin, kehonhuollon tai vaikka saunomisen ja talviuinnin avulla.
Mitä on kehoväsymys?
👉🏻 Kehoväsymys saa alkunsa fyysisestä rasituksesta, ja sitä ilmenee esimerkiksi raskaan työpäivän tai treenin jälkeen, pitkän seisoskelun tai kylmässä työskentelyn johdosta. Tai yleisesti hyvin hektisen ja kuormittavan arjen seurauksena, jossa palautuminen on jäänyt vajaaksi. Myös monet sairaudet aiheuttavat kehoväsymystä.
Keho tuntuu raskaalta ja vetämättömältä, ja energiat ovat vähissä. Lihakset tuntuvat painavilta, liikkeet ovat hidastuneita, saattaa olla kipuja tai jäykkyyttä, huokailua ja haukottelua sekä palelua.
Kehoväsyneen ihmisen tekee mieli käydä pitkäkseen, laittaa silmät kiinni, ja olla vaan. Kehoväsynyt ihminen kaipaa luonnollisesti lepoa ja unta, jotta vireystila jälleen kohoaisi normaalitasolle. Myös kevyt venyttely, hieronta, juttelu tai vaikka tv:n katselu auttavat palautumaan.
Aivo- ja kehoväsymys voivat olla päällä samaan aikaankin.
Lisäksi univaje usein lisää niiden intensiteettiä – univajeessa kognitiiviset toiminnot sakkaavat helpommin, meidän kehomme väsyy nopeammin, stressinsietokyky madaltuu ja kipuherkkyys kasvaa. Pitkittyessään tämä on haitallista terveydelle ja jaksamiselle.
Siksi oikeanlainen palautuminen onkin ensiarvoisen tärkeää!
Jos olet väsynyt ja sinua kiinnostaa tämä aihe, niin ota meidän IG-tili @univalmennus seurantaan ja tule mukaan naisille suunnattuun 10 päivän verkkovalmennukseen: Rauhoita ylivirittynyt verkosto ja nuku paremmin. Valmennuksen jälkeen olet tyytyväisempi, nukut paremmin, kaikki tuntuu seesteisemmältä ja energiaa vapautuu sinulle tärkeisiin asioihin.
✍️ Kirjoittanut: Katía Uusikartano
Holistic Sleep -uniterapeutti



Kommentoi aihetta...